koiramme vol 11/07

No niin. Palataanpa asiaan, eli koira-asiaan.
Nyt on Niilalla ikää yli 12vko ja esikouluaika käynnissä. Minua viisaammat ovat sanoneet, että koiralla on sosiaalistumisaika 9-12vko ja siitä eteenpäin se ei ole niin herkkä enää ärsykkeille. ts. pentu rauhoittuu ja "aikuistuu" ja alkaa kiinnittää enemmän huomiota koiramaailmaan kuin ihmismaailmaan.

Tämä pitää paikkansa, koska kovin ovat kaikki kommentoineet miten Niila on rauhoittunut ja tullut "koiraksi". Itse en tätä ole niinkään huomannut, koska päiväy kaksin vietetään ja tuntuu että energia vain lisääntyy. Ja noista koiramaisista tavosita; on se meidän pikku pallo jo koittanut astua 14 viikkoisena siskoansa ja veljeään. Kasvattaja kyllä vakuutteli että kyseessä on vain alistaminen. Tässä on nyt dilemma; joko pennulla on Todella kova sukupuolivietti, tai sitten se on muuten vähän hölmö, alistaessaan aikuisia uroksia. Vähän niinkuin kotipihan räkänokka menisi haastamaan riitaa kulman kingille. Joten, kumpi ja kampi tappeli, kumpi voitti?


Tässä vaiheessa voisi varmaan katsoa jo sosiaalistamisen ihmismaailmaan ja laumaan saaneen jonkinlaisen päätöksen myös meidän osalta. Viimeinen koitos oli retki Helsinkiin, jossa tutustuimme lähiöelämään, matkustimme ratikalla, kävimme katselemassa Suomenlinnassa laivoja ja turisteja ja kävelimme pitkin esplanadia.
Muuten matka meni oikein rattoisasti, koska koira ei ollut moksiskaan kaupunkielämästä, mutta aloin miettimään, onko tästä pennusta kasvamassa todellinen radikaali. Matkan saldo oli; kakkapaikat: stockmanin edusta ja kiasman edusta, pissapaikat;marmorikäytävä, joka on hieno kahvilakuja helsingin keskustassa. Lisänä vielä pissat siskon Me Naiset lehden päälle. Sitä en edes hävennyt, vaan olin salaa ylpeä kannanotosta.

Hauskaa helsingissä oli myös se, että koiramme kiinnitti suurta huomiota turistien ja paikallisten keskuudessa. Noin joka toinen halusi silittää ja ottaa kuvan ja joka toinen hymyili. Ja italialaiset huusivat; Bello, Bello. On muuten hauska kokemus olla hihnan varressa, kun ihmiset huomaavat vain koirasi, ei sinua. Kiitokset Eliselle ja pahoittelut pissasta.

Kotiin palattuamma alamme taas harjoittelemaan perusasioita; tällä hetkellä luoksetuloa ja EI sanaa. Eipä muuta.
Katsellaan taas.


P.S. kuvia matkasta suokkiin voi katsella täältä http://picasaweb.google.ru/teemu.markkanen/SuokkiPiknikJaRakki